Eurooppaa rakentamassa
Valtaa kansalaisten äänille: 1980-luku
Eurooppa-hanke laajenee
Eurooppa-hanke laajenee
Euroopan yhteisöjen kehitys jatkui 1980-luvulla, jolloin unioniin liittyi uusia maita ja perustettiin sisämarkkinat. Ulkosuhteet olivat kuitenkin jämähtäneet kylmään sotaan. Mitkä kysymykset vaikuttivat eurooppalaisiin äänestäjiin?
1984: Vahvempi parlamentti lisäsi kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia
Vuonna 1984 Euroopan parlamentin vaaleissa äänestivät kymmenen jäsenmaan kansalaiset sekä kreikkalaiset, sillä Kreikka oli liittynyt Euroopan yhteisöihin vuonna 1981.
EU-kansalaisten äänet vaikuttivat nyt myös yhteisön rahoitukseen, sillä Euroopan parlamentin toimivalta ulottui yhteisön talousarvioon.
Ennen vaaleja Euroopan parlamentin jäsenet laativat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen liittovaltioaktivisti Altiero Spinellin johdolla. Tarkoituksena oli uudistaa Euroopan yhteisöjen toimielimiä ja tuoda ne lähemmäs kansalaisia. Vaikka jäsenvaltiot eivät toteuttaneet aloitetta, se oli osoitus parlamentin merkittävästä pyrkimyksestä tehdä Euroopan yhteisöistä demokraattisempia.
1989: Kohti Välimerta
Vuoteen 1989 mennessä Espanja ja Portugali olivat liittyneet Euroopan yhteisöön ja äänestäneet Euroopan parlamentin vaaleissa.
Laajentuminen Etelä-Eurooppaan lisäsi Euroopan yhteisöjen jäsenmaiden välisiä alueellisia eroja. Sen ratkaisemiseksi otettiin käyttöön koheesiopolitiikka. Euroopan yhteisöt perustivat rakennerahastoja, jotka keskittyvät köyhimpiin alueisiin, investointien strategiseen kohdentamiseen ja monivuotisiin ohjelmiin.
Euroopan yhteisö kärsi yhä enemmän laajamittaisista ympäristökatastrofeista, joita olivat esimerkiksi Tšernobylin katastrofi, hälyttävä ilman ja veden pilaantuminen sekä reiät otsonikerroksessa. Kansalaisten tietoisuus ympäristöuhkista kasvoi, ja ymmärrettiin, että tarvittiin Euroopan tason ympäristöpolitiikkaa. Tämä näkyi myös vihreiden puolueiden suosion kasvussa kaikkialla Euroopassa.
Näiden haasteiden keskellä Euroopan yhdentyminen jatkoi etenemistään. Euroopan yhtenäisasiakirja (1986) sisämarkkinoiden luomiseksi hyväksyttiin, kaupan esteitä yhteisön sisällä poistettiin ja standardeja yhdenmukaistettiin. Parlamentilla alkoi olla todellista sananvaltaa lainsäädäntötyössä yhteistyö- ja hyväksyntämenettelyiden kautta. Se tarvitsi nyt kansalaisten demokraattisesti ilmaistun mielipiteen ohjaamaan sitä.
Erasmus-ohjelma käynnistettiin. Se on tarjonnut akateemisia ja ammatillisia koulutusmahdollisuuksia noin 13 miljoonalle osallistujalle vuoteen 2022 mennessä.
Euroopan parlamentti perusti mielipiteenvapauden Saharov-palkinnon vuonna 1988. Parlamentti haluaa suojella demokratiaa ja sananvapautta ja myöntää siksi palkinnon henkilöille, ryhmille ja järjestöille, jotka ovat edistäneet merkittävästi ihmisoikeuksia. Ensimmäinen palkinto myönnettiin Nelson Mandelalle ja Anatoli Martšenkolle (postuumisti) vuonna 1988.