Näyttely
Hugo Simberg (1873–1917) on yksi Suomen pidetyimpiä taiteilijoita. Hänen Ateneumin taidemuseon kokoelmiin kuuluva maalauksensa Haavoittunut enkeli (1903) valittiin vuonna 2006 yleisöäänestyksellä suomalaisten suosikkitauluksi. Simberg on erityisesti tunnettu kuolema-, piru- ja enkeliaiheistaan.
Hugo Simberg matkusti ja opiskeli Lontoossa, Pariisissa ja Italiassa, mutta kävi niiden ohella myös Espanjassa, lyhyesti Marokossa, Kaukasuksella ja Amerikassa.
Kesällä 1899 Simberg teki matkan Kaukasiaan, missä hänen tukikohtanaan oli Tbilisi. Hän asui vanhimman velipuolensa, rautatieinsinööri Carl Simbergin luona, joka oli rakentamassa Kaukasian rautatie- ja siltaverkkoa.
Kaukasia oli osa Venäjää, kuten myös Suomi tuolloin autonomisena suuriruhtinaskuntana. Tbilisistä käsin Simberg teki retkiä, joista mieleenpainuvin oli kahden viikon hevoskärry- ja ratsastusmatka halki Dagestanin vuorien.
Simberg oli innokas valokuvaaja, joka dokumentoi perhettään, ympäristöään ja matkojaan. Hän myös käytti valokuvia pohjana taideteoksilleen. Kansallisgallerian arkistokokoelmiin kuuluvassa Hugo Simbergin arkistossa on lähes tuhat hänen negatiiviaan. Myos Kaukasian-matkalla kamera oli ahkerassa käytössä.
Satulat, salkku, rulla piirustuksia, värilaatikkoni ja valokuvauskone muodostivat pakaasimme. Itse olimme pukeutuneet 60 virstan [noin 64 km] ratsastusta varten.
Hugo Simbergin kirje kotiin, Tbilisi 26.6.1899. Hugo Simbergin arkisto. Arkistokokoelmat, Kansallisgalleria, Helsinki
Kaukasian maisemat jylhine vuorineen, vuoristopolkuineen ja kylineen tekivät Hugo Simbergiin vaikutuksen. Hän piti myöhemmin kadonnutta matkapäiväkirjaa ja julkaisi matkakertomuksen ratsastusmatkastaan Dagestanissa suomalaisessa _Ateneum_-kulttuurilehdessä 1901.
Kirjeissään ja postikorteissaan Simberg kuvaili lähinnä vaikutelmiaan tietojen antamisen sijasta, joten hänen tarkkoja matkareittejään emme pysty rekonstruoimaan.
Matkalla Hugo Simberg valitteli maalausinnon puuttumista, mutta siitä huolimatta hän piirsi, maalasi ja valokuvasi. Hän yritti vangita teoksiinsa sen, mitä ”sana tai väri ei voi täysin tulkita: yksinäisyyden vuorilla, autiuden, villiyden siellä, silkan yksinkertaisen luonnon, jota kulttuuri-ihminen usein kaipaa sielunsa syvyydessä, mutta jonka niin harvoin saa ottaa vastaan kukaan muu kuin sen valitut lemmikit”. Toisin sanoen hän halusi vangita oman sisäisen maisemansa.
Simberg otti oheisen kuvan paikallisesta ratsastusmatkan oppaastaan Bulatsch Muhamedanista, josta hän teki myöhemmin myös karikatyyrimäisen piirustuksen.
Vetämällä allaolevan kuvan sinistä palloa voit vertailla valokuvaa ja piirustusta.
